Työterveyshuollon keskeisimmät tavoitteet ovat työkyvyn edistäminen, ylläpito ja sen heikkenemisen ehkäisy. [4,5] Työterveydessä usein asioivan työntekijän heikoksi koettu terveys ja työkyky ovat yhteydessä kohonneisiin työterveyshuollon kustannuksiin. [1] Työkykyyn vaikuttavatkin muun muassa terveysongelmat ja ylipaino, jotka ennustavat heikentynyttä työkykyä.[3] Työkykyriskissä olevat henkilöt käyttävät työterveyttä useammin ja tämä lisää työterveyden palveluiden kohdentamista ja kustannuksia työkyvyn parantamiseksi. Millä sitten voitaisiin vaikuttaa työikäisten työkykyyn paremmin? Voiko työkykyä selvittää yksittäisellä kysymyksellä?
Työterveysasiakkaan omalla arviolla työkyvystä on vaikutusta sairauspoissaoloihin
Helsingin kaupungin työterveyshuollossa mitattiin vuodesta 2016 lähtien henkilöasiakkaiden työkykyä pyytämällä heitä arvioimaan käynnin yhteydessä omaa työkykyä asteikolla 0-10. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työntekijät arvioivat oman työkykynsä ja millainen on työkyvyn yhteys sairauspoissaoloihin ja yksilökäynneistä johtuvat työterveyshuollon kustannukset. Tuloksista ilmeni, että koetun työkyvyn yhteys sairauspoissaoloihin ja kustannuksiin oli selkeä. Työkykynsä hyväksi kokeneilla oli 81 % vähemmän sairauspoissaoloja ja 68 % vähemmän työterveyden käynneistä aiheutuvia kustannuksia kuin henkilöillä jotka arvioivat työkyvyn heikoksi.[1]
Koetun työkyvyn arviointi
Koetun työkyvyn arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa varhain ne henkilöt, joilla on merkkejä työkyvyn heikkenemisestä sekä kohdistaa työssä jatkamisen interventioita näille henkilöille.
Yksittäisellä kysymyksellä, jossa pyydetään arvioimaan omaa työkykyä asteikolla 0-10, voidaan selvittää työkykyä ja ennustaa sairausloman tarvetta. Asteikko luokitellaan siten, että vastaus 0-5 tarkoittaa heikkoa työkykyä, 6-7 alentunutta työkykyä ja 8-10 hyvää työkykyä. [2] Oman työn ohella olen pohtinut, että koetun työkyvyn arvio on yksinkertainen ja edullisesti toteutettava menetelmä, joka voi toimia muidenkin toimijoiden kuten sosiaali- ja terveydenhuollon apuna asiakkaiden työkykyriskin tunnistamisessa. Työterveyshuollon on tärkeää seurata työntekijöiden työkykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia moniammatillisesti ja jatkuvasti sekä tarvittaessa käynnistää työkykyä tukevia toimia jo varhaisessa vaiheessa. Toisaalta työterveyshuollon käyttöön ja kehittämiseksi tarvittaisiin lisää tietoa interventioiden vaikuttavuudesta, joiden avulla voidaan jatkossa kohdentaa tehokkaita toimenpiteitä riskissä oleville työntekijöille. [1]
Kirjoittaja Meri Koponen on terveydenhoitaja (AMK) joka työskentelee työterveyshuollossa ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Lähteet
Kuva: Terveystalo
Hynninen Y, Voltti S, Pohjonen T, Tuovinen E, Leskelä R. Työntekijän koettu työkyky ennustaa sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon kustannuksia. Työterveyslääkäri 2020;75:2138-43.
Ilmarinen J. The Work Ability Index. Occupational Medicine 2007;57:160.
Pihlajamäki M, Uitti J, Arola H ym. Self-reported health problems and obesity predict sickness absence during a 12-month follow-up: a prospective cohort study in 21 608 employees from different industries. BMJ Open 2019:9:e025967.
Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383.www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383.
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuollonkäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 1.1.2014.https:/www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708.
Ei kommentteja